Listaamattomiin osakkeisiin sijoittaminen – Merkittävä veroetu vastaan riskit

listaamattomat-osakkeet

Listaamattomiin osakkeisiin sijoittaminen tarjoaa sijoittajalle merkittävän veroedun. Pörssiyhtiöiden osingoista verottaja vie 25,5% (alle 30 t€ pääomatuloilla) kun taas listaamattoman yhtiön osingosta parhaassa tapauksessa vain 7,5%. Kannattaisiko rahat siis mieluummin sijoittaa pörssin sijasta listaamattomiin osakkeisiin?

Käsittelen tässä kirjoituksessa sekä tavanomaisempaa listaamattomiin osakkeisiin sijoittamista että joukkorahoitusta omien kokemusteni pohjalta.

Kannattaako listaamattomiin osakkeisiin sijoittaa?

Yksikertaista vastausta kysymykseen ei ole. Tässä muutamia plussia ja miinuksia:

Plussat

  • Osinkojen merkittävä veroetu suhteessa pörssisijoituksiin
  • Tehottomammat markkinat: Osaava henkilö voi löytää hyviä sijoituksia halvalla.

Miinukset

  • Tehottomammat markkinat: Et voi luottaa, että ns. päivän kurssi on lähelläkään järkevää. Sinun tulee itse ymmärtää mitä osakkeesta kannattaa maksaa.
  • Sääntelemättömät markkinat: Listaamattomista osakkeista puuttuu pörssin läpinäkyvyys. Listaamattomia yrityksiä ei siis koske vastaavat tiedonantovelvollisuudet ja sisäpiirisääntely kuin listattuja yrityksiä. Voit olla lähes varma, että joku muu markkinalla tietää paljon sinua enemmän. Tiedonantovelvollisuuden puuttuessa saatat pahimmassa tapauksessa olla lähes pimennossa yrityksessä tapahtuvista asioista.
  • Epälikvidiys: Jos haluat myydä osakkeesi, saatat joutua odottamaan pitkiäkin aikoja. Markkinoiden ollessa paniikissa (kuten finanssikriisi ja koronapaniikki) saattaa olla ettet pysty myymään osakkeitasi ollenkaan.
  • Suuret kulut ja varainsiirtovero. Johtuen suurista kuluista pienimmät sijoitettavat summat tulisi olla ennemminkin tonneja kuin satasia.

Kuten plussista voi helposti päätellä on listaamattomissa osakkeissa teoriassa mahdollisuudet suurempiin tuottoihin. Riskien lisäksi, käytännön esteeksi muodostuu se, että listaamattomia osakkeita on hyvin vähän tarjolla. Käytännössä listaamattomilla osakkeilla voit käydä kauppa Privanetin alustalla sekä tehdä sijoituksia joukkorahoitus-sivustojen kautta. Suuressa osassa Privanetin välittämistä osakkeista likviditeetti on lähes olematon.

Lisäksi kaupankäynnin kohteena olevat yhtiöt ovat melko sekalaista porukkaa. Mukana ei ole esimerkiksi Fazerin ja Pauligin kaltaisia helmiä vaan esimerkiksi erilaisia sijoitusyhtiöitä, joukkorahoituksella rahaa keränneitä firmoja ja muita “erikoisuuksia”. Erityisen laadukkaita yhtiöitä kannattaa mieluummin lähteä siis etsimään pörssilistoilta.

Selvää on, että listaamattomiin osakkeisiin sijoittaminen ei missään nimessä sovellu aloittelijalle. Jos olet kokeneempi sijoittaja voi listaamattomiin osakkeisiin sijoittaminen olla joissain tilanteissa hyvä lisä listattujen osakkeiden rinnalle. Ennen sijoittamista listaamattomiin osakkeisiin sinun tulisi

  • Osata lukea tilinpäätöksiä
  • Ymmärtää perusteet yritysten arvonmäärityksestä
  • Ymmärtää ja hyväksyä riskit (esim. likviditeetti, puutteet sääntelyssä ja tiedotusvelvollisuudessa).

Käytännössä kokenutkin sijoittaja voi tulla huomattavan paljon helpommin vedätetyksi listaamattomiin osakkeisiin sijoitettaessa.

Omat kokemukseni listaamattomiin osakkeisiin sijottamisesta

Itselläni on muutama omistus listaamattomissa osakkeissa. Yksi näistä on KPY Osuuskunta, entinen puhelinyhtiö, nykyinen sijoitusyhtiö, joka on toistaiseksi maksanut kohtalaisen hyvää korkoa osuustodistukselle. Tällä osuustodistuksella on myös kohtalainen likviditeetti Privanetin kauppapaikalla ja yhtiöstä tehdään Inderesin toimesta säännöllisesti maksettu arvonmääritys (katso esimerkki täältä).

Toistaiseksi en ole kasvattamassa säännöllisesti omistuksiani listaamattomissa yrityksissä, vaan pysyn “turvallisen” säännellyn pörssimarkkinan puolella. Seuraan kuitenkin myös listaamattomien markkinoita aika-ajoin hyvien löytöjen toivossa.

Joukkorahoituskampanjoihin tutustun aina silloin tällöin. Suhtaudun näihin kuitenkin lähtökohtaisesti erittäin skeptisesti.

Listaamattomien osakkeiden verotus

Käytännössä merkittävin etu sijoittaa listaamattomiiin osakkeisiin on niiden verotus. 100 euron vuotuisesta osingosta käteesi jää listatusta yhtiöstä 74,5 euroa ja listaamattomasta 92,5 euroa. Osingot listaamattomista ovat siis käytännössä 1,24 kertaa arvokkaampia sinulle (92,5/74,5). Jos siis vertailet listayhtiön osinkoa listaamattomaan, voit kertoa listatun osakkeen osingon 1,24:llä. Viiden prosentin osinko listayhtiöstä vastaa siis 6,2 prosentin osinkoa listaamattomasta.

Laskelma pätee kun osinkoa maksetaan enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. Yritykset tietävät toki tämän ja maksavat yleensä osinkoa tämän mukaisesti.

Muun muassa näin voit joutua huijatuksi

Oletko saanut kirjeen kotiisi jossa tarjoudutaan ostamaan puhelinyhtiön osake hyvän hintaan? Soittiko meklari tarjotakseen sinulle huikeaa sijoitusmahdollisuutta? Näyttääkö firman tulevaisuus ruusuiselta joukkorahoitus-kampanjan markkinointimateriaaleissa?

Vaikuttaa siltä, että erityisesti listaamattomien osakkeiden ympärillä pyörii henkilöitä, jotka yrittävät hyötyä puhtaasti sinun kustannuksellasi.

Tässä esimerkiksi muutamia epämääräisiä tapauksia mihin itse olen törmännyt

  • Tarjouskirje tai puhelu, jossa tarjoudutaan ostamaan osakkeesi tarjoushintaan (esim. KPY osuustodistus, Findan osake). Todellisuudessa saisit mistä tahansa muualta paremman hinnan.
  • Meklarifirma myy omasta taseestaan osakkeita. Tilanteessa on merkittävä eturistiriita myyjän ja asiakkaan välillä. Katso esim. case Lapis-rakennus.
  • Joukkorahoitusta hakevan yrityksen liikevaihto ja käyttökate -tavoitteet ovat erittäin kovia. Käytännössä näyttää siltä, että näihin päästään erittäin harvoin. Esim. Kauppalehden selvityksessä 3 prosenttia yhtiöistä oli päässyt käyttökatetavoitteeseensa ja 50 prosenttia yhtiöistä oli päässyt liikevaihtotavoitteeseensa. Yritysten valuaatiot kuitenkin vaikuttavat olevan tehdyt enemmänkin näiden tavoitteiden kun realismin pohjalta.

Joukkorahoitus – älä usko puoliakaan

Se, että lupaavien kasvuyhtiöiden osakkeita tarjotaan merkittäväksi meille ihan tavallisille tallaajille kuulostaa jo mielestäni itsessään melko epäilyttävältä. Valitettavasti tarjolla taitaa olla usein sitä, mikä ei muille olisi kelvannut vastaavalla hinnalla. Suhtaudunkin melko skeptisesti joukkorahoituskierroksiin. Joukkorahoituskierroksia ovat aiemmin järjestäneet esim. Invesdor, Privanet ja Nordea.

Usein joukkorahoituskierroksilla rahaa keräävillä yrityksillä ei ole vielä juurikaan näyttöä myynnistä saati tuloksellisuudesta. Liikevaihdon kasvuennusteet ovat lähes kaikissa tapauksissa ennustettu erittäin hurjiksi. Usein yritysten arvonmääritys vaikuttaa tehdyn sen perusteella, että nämä päiväunet toteutuisivat. Todellisuudessa toteutuminen näyttää olevan harvinaista ja siksi myös yritysten valuaatioiden tulisi olla tämän mukaisia.

Voidaan argumentoida, että jos yrityksen riski/tuotto -profiili olisi kiinnostava, olisi todennäköisesti joku ammattisijoittaja kiinnostunut sijoittamaan yritykseen. Tämän luulisi olevan mielekäs vaihtoehto yritykselle sillä joukkorahoituskierroksen järjestäminen ei ole yritykselle ilmaista. Lisäksi yhtiö ottaa “riesakseen” kymmeniä tai satoja pienosakkaita.

Oma arvaukseni on, että erittäin harva joukkorahoitettu yritys tulee pääsemään tavoitteisiinsa ja arvonsa moninkertaistavat tulevat olemaan niin harvoja poikkeuksia, että nämä eivät tule nostamaan kokonaisuutta lähellekään plussaa.

Käytännössä osa joukkorahoitetuista yrityksistä “listaavat” osakkeensa jälkimarkkinakaupankäyntiin Privanetin kauppapaikalle. Näissä tapauksissa oman käsitykseni mukaan jälkimarkkinakiinnostus on ollut hyvin vähäistä. Kiinnostusta näyttää lähinnä olevaan osakkeiden myyntiin. Jos kiinnostuneita ostajia löytyy, saattavat ostotarjoukset olla esimerkiksi puolet tai alle puolet joukkorahoituskampanjan aikaisesta osakkeen hinnasta. Jos siis olet kiinnostunut joukkorahoituskierroksista, tarkista tämä jälkimarkkina. Muista, että myös näillä yhtiöillä oli hetki sitten hienot powerpoint-esitykset ja äärimmäisen lupaavat kasvunäkymät. Muutama kuukausi myöhemmin osakkeilla saattaa olla pelkästään myyjiä.

Jos haluat hieman vertailupohjaa siihen, miten ammattilaiset Venture Capital maailmassa sijoittavat listaamattomiin yrityksiin, joilla pyritään esim. 100 kertaistamaan rahat, voit kuunnella esim. Rahapodin mainion jakson, jossa vieraana Piilaakson VC sijoittaja Jyri Engeström. Todellisen megapotentiaalin omaavat firmat eivät niinkään ruikuta rahaa sijoittajilta vaan sijoittajat taistelevat voidakseen sijoittaa näihin kaikkein lupaavimpiin yrityksiin.

Miten toimin jos haluan käydä kauppaa listaamattomilla osakkeilla

Nykyään useimmiten myös listaamattomat osakkeet kirjataan arvo-osuusjärjestelmään. Tarvitset siis arvo-osuus tilin minne omistuksesi kirjataan. Huomioi, että jotkut välittäjät eivät hyväksy listaamattomia ollenkaan säilytykseen (esim. Mandatum Trader) ja toisissa säilytys voi maksaa vaikka listattujen osakkeiden säilytys olisi ilmaista (Nordnet). Tarkasta siis välittäjäsi hinnastosta mitä osakkeiden säilytys tulee maksamaan. Käsittääkseni kuitenkin Osakesäästäjien keskusliiton jäsenenä listaamattomian osakkeiden säilytys Nordnetissä olisi ilmaista (linkki).

Muuten kaupankäynti esim. Privanetin palvelussa tapahtuu hyvin samaan tyyliin kuin listatuilla osakkeilla. Jätät osto tai myyntitoimeksiannon ja kun toimeksianto saadaan toteutettua maksat kaupan ja tähän liittyvät verot saamasi laskun mukaisesti.

Miten toimin jos haluan myydä vanhat puhelinyhtiön osakkeeni

Oletko saanut kirjeen, jossa tarjoudutaan ostamaan entisen puhelinyhtiön osakkeet? Näitä voivat olla esimerkiksi Kuopion puhelimen osuustodistukset (KPY) tai Findan ja PHP Holdingin osakkeet.

Käytännössä aina jos sinua lähestytään tällaisella “tarjouksella” sinulle tarjotaan huonoa diiliä. Jos haluat myydä osakkeesi tarkasta Privanetin-palvelusta mitä muut ostajat ovat valmiita osakkeista maksamaan. Huomaa, että täälläkään ostohinnat eivät välttämättä ole erityisen hyviä, kuitenkin korkeampi kuin sinulle juuri tarjottu hinta.

Huomaa, että palvelussa osto ja myyntihinnan erotus saattaa olla prosenteissa mitä tahansa nollan ja sadan prosentin välillä. Jos ostohinta on esimerkiksi 50 euroa ja myyntihinta 100 euroa saattaa sinun olla järkevä laittaa oma myyntitarjouksesi hieman 100 euron alapuolelle sen sijaan, että myisit osakkeesi suoraan 50 eurolla. Tarkasta hinnastosta kuinka paljon joudut maksamaan kuluja ja varainsiirtoveroa (yleensä muutama kymmenen euroa). Tällä hetkellä (2020) pienissä kaupoissa maksaisit 2% kauppahinnasta kuluina (minimi 30€) ja 0,8% kauppasummata varainsiirtoveroa. Kulut 5000 euron kaupasta olisivat siis tässä tapauksessa 140 euroa.

Tämä teksti ei ole sijoitussuositus, henkilökohtaista sijoitusneuvontaa tai kehotus ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Ennen sijoituspäätöstä sijoittajan tulee ymmärtää sijoittamiseen liittyvät riskit, joihin sijoittajan tulee itse huolellisesti perehtyä. Sivusto ei takaa, että esitetyt tiedot olisivat virheettömiä eikä sivusto vastaa mahdollisista virheistä tai niiden aiheuttamista vahingoista ja kustannuksista.

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *